Puolijohdeala on tärkeä vihreässä siirtymässä muun muassa energiaa säästävien innovaatioiden vuoksi. Esimerkkinä alan merkityksellisyydestä on myös Millennium-palkinto, joka annettiin 2024 intialaistaustaiselle professori Bantval Jayant Baligalle. Hänellä sanotaan olevan puolijohdeteknologiaan liittyvän innovaation ansiosta ”Maailman suurin negatiivinen hiilijalanjälki” (YLE 4.9.2024).
Tekoälyn kehitys, data- ja pilvipalvelukeskusten yleistyminen, geopoliittiset muutokset ja erilaiset ympäristölainsäädäntöön ja ympäristön seurantaan liittyvät vaatimukset lisäävät alan tuotteiden ja palveluiden kysyntää. Puolijohdeala on vahva strateginen ekosysteemi, joka voi tuottaa uusia kasvuyrityksiä Suomeen. Alan kasvua rajoittaa eniten osaavan työvoiman saatavuus.
Huhtikuussa 2024 julkistetun Chips from the North -strategian mukaisesti työpaikkojen määrää pyritään kasvattamaan Suomessa 7 000:sta 20 000:een 2035 mennessä. Puolijohdealan strateginen merkitys on laajasti tiedostettu Euroopassa ja Suomessa, ja nyt myös Vantaalla kaupunkipolitiikassa.
Suurten kaupunkien vertailussa Vantaalla yhdessä Espoon kanssa on alan valmistuksen työpaikkoja suhteessa muihin työpaikkoihin eniten Oulun jälkeen, selvästi enemmän kuin Turussa, Helsingissä tai Tampereella.
Vantaalla on tuhansia alan työpaikkoja pääasiassa Kehä III:n varressa. Sijaintia tukee alalle tärkeä kansainvälinen Helsinki-Vantaan lentokenttä, kohtuuhintainen maa ja pitkät perinteet logistiikkaklusterin kehittämisessä sekä alueen läheisyys myös Aalto-yliopistoon ja muihin korkeakouluihin ja osaamishuollosta vastaaviin oppilaitoksiin.
Työmarkkinoiden näkökulmasta Vantaa on laajalta alueelta saavutettavin paikka Suomessa. Monet alan työpaikoissa työskentelevät osaajat asuvatkin laajalla metropolin alueella Vantaan ulkopuolella. Tohtoreita ja korkeakoulutettuja on monissa Vantaan alan yrityksissä jopa yli puolet työvoimasta, ja niitä ollaan halukkaita palkkaamaan lisää myös muiden alueiden korkeakouluista, kuten Oulun yliopistosta.
Tunnettuja alan yrityksiä, jotka ovat edustettuina alan strategian laatineessa valtakunnallisessa puolijohdealan toimialatyöryhmässä Vantaalta, ovat muun muassa Vaisala Oyj, Murata Electronics Oy, Okmetic Oy ja Canatu Oyj.
Mainitun strategian mukaan alan haasteisiin on vastattava oppilaitosten ja yritysten yhteistyöllä. Vantaa onkin päättänyt vastata osaltaan puolijohdestrategian haasteeseen ja kysymykseen, mitkä ovat tärkeimmät konkreettiset toimenpiteet puolijohdeteollisuuden kasvuun vastaamiseksi Vantaalla?
Kysymykseen vastaamiseen Vantaa sovelsi YK:n ILO:n EU:n parhaimmaksi arvioimaa alueellista ennakointikäytäntöä, jota Suomessa on viime aikoina sovellettu erityisesti Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen alueella. Kyse on toimialakohtaisesta ennakointikäytännöstä. Menetelmää päätettiin soveltaa Vantaalla ensimmäistä kertaa paikallistasolla maakuntatason sijaan. Menetelmässä tärkeää on päätöksenteon tarpeen kannalta merkityksellisen ennakointitiedon hankinta ja sen tulkinta toimenpidesuosituksiksi sekä päätöksenteon edistäminen.
Vantaalla metodiikka tuotti edistettäviä jatkotoimenpideaihioita, jotka priorisoitiin osallistujien palautekyselyssä. Erittäin tärkeitä jatkotoimenpiteitä olivat muuntokoulutuksen lisääminen yritysten lähellä ja yritysten henkilöstöstä – esimerkiksi automaatio- ja robotiikkainsinöörien tuottamiseksi, toimintasuunnitelma alan tunnetuksi tekemiseksi, Vantaan markkinointi ”pii- ja nanohiililaaksona” sekä alan merkityksen korostaminen vihreässä siirtymässä, puolijohdealan säännöllisesti kokoontuva foorumi Vantaalla, pitkän aikavälin osaamistarpeiden ennakointi sekä kansainvälisissä toimintaympäristöissä toimiminen. Muita toimenpiteitä olivat muun muassa joustavat mallit vuorotyöläisille, puhdastilan ja muiden oppimisympäristöjen sekä joukkoliikenteen kehittäminen.
Työvoima- ja elinkeinopolitiikka on yhä tärkeämpää kuntien toimintaa. Puolijohdealan ja muunkin elinkeinoelämän on syytä tunnustaa paikallistason vuorovaikutuksen ja siinä kuntien keskeinen rooli muun muassa yritysten osaamishuollossa. Esimerkiksi kunnat omistavat osittain tai kokonaan ammatillisia oppilaitoksia, ammattikorkeakouluja sekä täydennyskoulutusta tarjoavia muita organisaatioita, ja ovat niiden hallituksissa päättäjinä.
Koulutuksen suuntaaminen kasvun tukemiseksi edellyttää niin kuntien virkamiesten kuin luottamushenkilöiden kytkemistä työvoima- ja osaamistarpeiden ennakointiprosesseihin, jos elinkeinoelämä haluaa toteuttaa alan kasvustrategioitaan. Työnjaon täsmentäminen valtion ja kuntien välillä koulutuksen kehittämisessä vaatisi eittämättä lisätarkastelua, jos työtä, tuottavuuden kasvua ja talouskasvua halutaan oikeasti Suomeen.
Yrjö Myllylä
YTT, aluekehityksen ja alueellisen ennakoinnin dosentti (Itä-Suomen yliopisto), toimitusjohtaja, RD Aluekehitys Oy
Mika Perttunen
elinkeinopäällikkö, elinvoimapalvelut, Vantaan kaupunki
Jari Kaivo-oja
HTT, YTM, dosentti (Helsingin yliopisto, Vaasan yliopisto ja Lapin yliopisto), tutkimusjohtaja, Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun kauppakorkeakoulu, Turun yliopisto